Bokashointiinkin voi hurahtaa. Näin on käynyt töysäläiselle Katja Tikkamäelle, joka hankki ensimmäisen bokashi-kompostorin noin 2,5 vuotta sitten. Bokashi-kompostointi on helppoa, kun muistaa pari perusjuttua. Tosin aikaa ja vaivannäköä se vaatii, mutta lopputulos palkitsee.
Bokashi-kompostoinnissa on kyse fermentoitumisesta eli hapattamisesta. Tähän viittaa myös sana bokashi, joka on japania ja tarkoittaa käynyttä orgaanista ainetta.
Bokashi on japania ja tarkoittaa käynyttä orgaanista ainetta.
Innokkaana puutarhaharrastajana Katja Tikkamäki törmäsi aiheeseen seuratessaan puutarha-aiheisia sometilejä ja -kirjoituksia.
– Kasvihuone- ja lavalaatikkoviljelykset tarvitsevat paljon multaa. Päällimmäisenä ajatuksena oli saada hyödynnettyä vanha ravinneköyhä multa, ettei sitä tarvitsisi heittää pois. Ja toki on hieno asia, että bokashoimalla ja kompostoimalla saadaan ravinteet takaisin kiertoon, mistä luonto kiittää.
Katja Tikkamäen ja Juha Lampimäen puutarhassa Alavuden Töysän Hakojärvellä on kaksi kasvihuonetta, kasvatuslaatikoita ja kasvimaa. Niissä kasvaa kesäisin muun muassa tomaatteja, kurkkuja, chiliä, paprikoita, yrttejä, vesimeloneja, kurpitsoita ja mansikoita. Kasvimaalla kasvatetaan perusjuureksia.
Bokashointi vaatii viitseliäisyyttä ja aikaa
Bokashointiin tarvitaan Katjan mukaan aikaa ja viitseliäisyyttä. Hän pilkkoo biojätteet pieniksi paloiksi ennen kuin laittaa ne astiaan. Jokaisella täyttökerralla biojätteen pinnalle ripotellaan bokashi-rouhetta. Katjan kokemuksen mukaan riittävä määrä on noin ruokalusikallinen jätelitraa kohti.
Tärkeä osa kompostoinnin onnistumista on massan tiivistäminen joka kerta, kun astiaa täytetään. Ilmatiiviissä bokashi-ämpärissä biojäte ei mätäne, joten se ei myöskään haise.
Kun bokashi-ämpäri on täynnä, tulee sen olla rauhassa vähintään kaksi viikkoa. Tämän jälkeen seos on aika siirtää multatehtaaseen, jossa biojäte sekoitetaan vanhaan ravinneköyhään multaan.
Fermentoitu biojäte jälkikompostoidaan
Katjan ja Juhan ”multatehdas” eli tapa jälkikompostoida on sisätiloissa. Käytössä on laastipalju, jossa sekoitetaan puolet bokashia ja puolet vanhaa multaa. Tämä tehdään huolella, minkä jälkeen päälle laitetaan hajulukoksi ohut multakerros ja esimerkiksi vanha pyyhe niin, että multatehdas saa ilmaa.
– Jos multatehdas sijaitsee pihalla tai ulkovarastossa, pitää astian olla hyvin suojattuna haittaeläimiltä, Katja muistuttaa.
Toimiakseen prosessi vaatii hänen mukaansa yli +0 asteen lämpötilan. Lämpimässä (+20 astetta) seos multaantuu noin kahdessa viikossa, jonka jälkeen multa on valmista käytettäväksi.
Fermentoituitua biojätettä ei jätehuoltomääräysten mukaan saa kaivaa maahan vaan se tulee jälkikäsitellä kompostoimalla suljetussa ja ilmastoidussa kompostorissa ennen hyödyntämistä. Bokashi-kompostin lisäksi omakotitalon pihassa onkin pikakompostori, jossa jälkikäsittely tapahtuu.
