Turkuun ollaan rakentamassa poistotekstiilien jalostuslaitosta tekstiilien kierrätysratkaisuksi. Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) perustaa jalostuslaitoksen yhteistyöllä, jossa on mukana kymmeniä eri tahoja. Esimerkiksi Suomen jäteyhtiöt, kuten Lakeuden Etappi, ovat mukana rahoittamassa hanketta.
– Olemme lähteneet investoimaan poistotekstiilin jalostuslaitospilottiin, jonka on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2020. Parhaillaan käydään neuvotteluja laitostoimittajien kanssa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Sini Ilmonen Lounais-Suomen Jätehuollosta.
Telaketju- nimi viittaa monitahoiseen kokonaisuuteen, jossa keskiössä ovat tekstiilien keräys, lajittelu ja hyödyntämisratkaisut.
– Telaketju on suomalaisen tekstiilikentän, tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja jätelaitosten läpileikkaava hanke, jossa tavoitteena on löytää parempi arvoketju ja mahdollistaa tekstiilimateriaalien kierrätettävyys, määrittelee projekti-insinööri Jaakko Zitting LSJH:sta.
Pyrkimyksenä on luoda alusta uuden teollisuudenalan syntymiseksi Suomeen ja tarjota kunnallisille jäteyhtiöille käsittelyratkaisu kuluttajien poistotekstiileille, joiden erilliskeräysvelvoite astuu voimaan vuonna 2025.
– Jäteyhtiöt ovat jätehuollon uranuurtajia ja lähteneet rohkeasti kehittämään kiertotalousratkaisuja, joita tämä velvoitekin tukee, Sini Ilmonen toteaa.
Tekstiilijätettä syntyy Suomessa yli 70 milj. kg vuodessa.
Vinkkejä ekologiseen kulutukseen:
- Osta vaatteita hallitusti, älä hillittömästi.
- Hanki vaatteita, jotka sisältävät 100-prosenttia yhtä kuitutyyppiä, vaikka puuvillaa tai villaa.
- Kun ostat uusia vaatteita, osta kestävää ja pitkäikäistä.
- Vältä vaatteita, joissa on elastaania. Se haittaa kierrättämistä.
- Kierrätä tarpeettomat vaatteet tarvitseville.
Kuluttaja heittää roskiin vuodessa noin 13 kg tekstiilejä.
Kuitucocktailia on vaikea kierrättää
TEKSTIILIEN KIERRÄTTÄMISESSÄ on haasteensa myös niiden koostumuksen puolesta.
Tekstiilikuituja on olemassa satoja erilaisia, lisäksi näistä löytyy erilaisia sekoitteita. Jokaisella kuidulla puolestaan on omat erilaiset ominaisuutensa, jotka vaikuttavat niiden kierrätettävyyteen.
– Mitä monimutkaisempi tekstiilin kuitucocktail on, sitä monimutkaisemmaksi menee myös sen kierrättäminen, valottaa Jaakko Zitting tekstiilien uusiokäytön haasteita.
Tekstiili on siis parhaiten kierrätettävä, kun se on 100-prosenttisesti yhtä kuitua, kuten puuvillaa, polyesteria tai villaa. Näille materiaaleille löytyy parhaiten hyödyntämiskohteita. Kuitusekoitteet ja varsinkin joustoa vaatteeseen tuova elastaani vaikeuttavat kierrättämistä.
Kuluttajan valinnoilla on väliä
Miten siis kuluttajan pitäisi toimia edistääkseen kierrätystä?
– Kannattaa ensisijaisesti miettiä kulutusmääräänsä, että se on hallittua ja perusteltua. Toiseksi voi kiinnittää huomiota kuitukoostumukseen ja valita yhdestä kuidusta tehtyjä vaatteita. Lisäksi kestävyys ja pitkäikäisyys ovat tärkeitä kriteereitä tekstiilin valinnalle, Zitting neuvoo.
Mitä laadukkaampi alkuperäinen tuote on, sitä helpompi se on myös kierrättää niin, että materiaali saadaan pysymään kierrossa pidempään.
