ylitarkastaja, ympäristötekniikan DI,
Pirkanmaan ELY-keskus,
ELSU-alueen yhteistyöryhmä
Euroopan Unioni on ottanut ison otteen globaaliin jäteongelmaan. Direktiivivaatimuksina tulleet ja vielä tulevat muutokset, esimerkiksi muovisten vanupuikkojen ja pillien sekä tupakantumppien jätehuollosta, koskevat ja koskettavat myös meitä suomalaisia, vaikka omat uimarantamme eivät näistä jäteistä täyttyisikään. Jätteiden käsittelyn lisäksi EU asettaa tavoitteita myös sille, mitä käsittely- ja tarkastelumalleja meillä Suomessakin pitäisi nostaa. Direktiivien tavoitteet toteutuvat jätelakimme kautta, joka myös velvoittaa meitä tekemään valtakunnallisen suunnitelman (VALTSU) toimenpiteineen siitä, miten näitä tavoitteita aiomme edistää.
Suomen Valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan on kirjattu tavoitteita, joita tulisi valtakunnallisesti pyrkiä edistämään. Yksi erityisesti teollisuutta, mutta myös meitä kansalaisia, koskeva tavoite on materiaalitehokkuuden tehostaminen. Materiaalitehokkuus sinällään on terminä kaikenkattava, mutta yksinkertaisuudessaan se on toteutuma kiertotalouden, kierrätyksen ja hyödyntämisen toimista.
Vaikka tavoitteet on asetettu isoille volyymeille, ei tavallinen kansalainenkaan voi välttyä näiden asioiden huomioimisesta. Tämä näkyy tulevaisuudessa mm. lisääntyvänä jäteastia- tai lokeromääränä erilaisilla asuinkiinteistöillä. Arkipäivän materiaalitehokkuus on kotitalouksissa sekä kierrätystä että myös erilaisien tuotteiden loppuun käyttämistä. Materiaalitehokkuudessakin toki paras malli on materiaalin syntymättömyys.
Parhaita tekoja on materiaalin tai tuotteen korjaaminen tai uusiokäyttö, jonka kulutusyhteiskuntamme on osin sivuuttanut tuomalla ja tekemällä tuotteista helpommin korvattavia ja saatavia. Olisi hyvä myös miettiä, tarvitseeko kaikki ostaa vai voisiko joitakin tuotteita myös käyttää yhteisesti tai lainata. Materiaalitehokkuuskohteita on helpompi löytää, jos asiat yksinkertaistaa ja yksilöi eri prosessivaiheisiin. Huomion kohteena tulisi olla niin tuotteeseen käytettävät materiaalit kuin energian ja vedenkäyttökin. Esimerkillisiä malleja voi löytää mm. menneiden aikojen kodeista, joissa vaatteet kiersivät monta käyttäjää, ja kun käyttöaika tuli päätökseen, löytyi myöhemmin sama kuosi kotia koristavasta räsymatosta.
Parhaita tekoja on materiaalin tai tuotteen korjaaminen tai uusiokäyttö, jonka kulutusyhteiskuntamme on osin sivuuttanut.
Asiaa on tarkasteltava ja kehitettävä myös valtakunnallisesti. Etelä-Pohjanmaan alue muodostaa yhdessä kuuden muun ELY-keskuksen kanssa Etelä- ja Länsi-Suomen jätehuollon yhteistyöalueen ELSU-alueen. Alueelle on tehty yhteinen jätelain (646/2011) mukainen alueellinen jätesuunnitelma, jossa on määritelty mitä alueellisesti keskeisiä tavoitteita kulloinkin halutaan edistää. Vuonna 2020 materiaalin käytön tehostamisen edistäminen yritysten ympäristölupaprosessissa on valittu myös alueellisen jätesuunnitellun päätavoitteeksi.
Yrityksissä tehokkuus löytyy usein pienistä hukkakohdista
Materiaalitehokkuuden edistämistyön tarpeellisuus sekä merkittävyys herättää myös keskustelua. Perusajatuksena yritysten osalta usein on se, että yritys on itse jo riittävästi huolehtinut materiaalitehokkuutensa tarkastelusta, koska kyseessä on melko usein myös raha. Toisaalta halvan materiaalin tuhlaaminen koetaan joskus helpoksi keinoksi prosessin säätämisen ja optimoinnin sijaan.
Tehokkuus ja säästöt löytyvät usein pienistä irrallisista toimenpiteistä tai hukkakohdista, jotka voivat olla vaatimattomina melko näkymättömiä, mutta joista lopulta muodostuu iso puro ja suuri säästö. Kustannussäästö tai parempi tuotto on itsessään hyvä ohjauskeino, joka ohjaa toimijaa säästämän erityisesti kalliiden raaka-aneiden ja toimien käyttöä.
Vaikka määräykset rajoittavat päästöjä, jää toimijalle yleensä vapaus ja velvollisuus päättää, miten tehokkaasti tuotantoa toteutetaan. Tehokkaassakin 
tuotannossa voi olla kohtia, joissa hukkaa voidaan vähentää tai prosessia tehostaa.
Yksikertaisemmillaan materiaalitehokkuus tarkoittaa kierrätyksen ja hyötykäytön tehostamisen toteutumista prosessien eri vaiheissa. Tavoite on, että muutosten tai tarkastelun jälkeen entistä pienemmällä materiaalipanoksella saadaan valmistettua entistä enemmän tuotteita tai tuotettua entistä enemmän materiaalia.
Yritysten materiaalitehokkuusprosessissa tarkastelun keskiössä voi olla tuotteen pääasiallinen valmistusmateriaali, mutta yhtä hyvin se voi olla tuotteen komponenttien pakkauksessa, kiinnityksessä, käsittelyssä, värjäyksessä tai koko tuotteen pakkauksessa käytetty materiaali. Merkittävää on, että koko prosessia tarkastellaan osiensa summana niin, että kaikki säästötavoitteet, myös pienien ja halpojen materiaalien osalta, löydetään.
Etelä- ja Länsi-Suomen alueella alueellisen jätesuunnitelman päätavoitteeksi valittua ympäristölupaprosessiin liitettyä materiaalitehokkuuden edistämistyötä on tehty ja työstetty vuoden 2020 alusta ympäristöministeriön, aluehallintoviraston ja ELY-keskusten johtajiston asettamassa työryhmässä.
Työryhmän ensisijainen tavoite on rakentaa ja löytää ohjauskeinoja, joilla voidaan avata materiaalitehokkuuden näkyvyyttä ja ymmärrystä niin että yrityksissä syntyy entistä vähemmän päästöjä samalla, kun tuottavuus paranee. Tähän mennessä tehdyn työn suunta näyttää siltä, että tavoitteisin myös päästään.
