Ammattilaisen neuvot kotikompostoijalle: Puutarhuri Marko Ahola Kurikasta opastaa kompostoria hankkiessa olemaan tarkkana, sen pitää olla tarkoitukseensa sopiva ja lämpöeristetty, koska prosessi ei muuten toimi.

Puutarhuri Marko Ahola poikkesi kurikkalaisen Maija Pullin takapihalla keskustelemassa kompostoinnista. Intohimoisena puutarhan harrastajana Pulli hyödyntää kaiken biojätteen kompostoimalla sen lämpökompostorissa. Kompostointi palkitsee hänen mielestään tekijänsä mehevällä mullalla.

Puutarhaihmisinä ystävykset kertovat harjoittaneensa kompostointia jo vuosikaudet. Ahola on opettanut 15 vuotta useassa eri kansalaisopistoissa erilaisia puutarha-alan kursseja ja opastanut muun muassa kompostoinnin saloihin.

Näin se toimii

Biojätteen keräys alkaa keittiöstä, jossa Maija Pullilla on sille oma astiansa. Sen hän tyhjentää kompostoriin ja peittää sidos- eli seosaineella. Tämä on tärkeätä tehdä joka kerta, kun biojätettä laitetaan kompostoriin.

Maija Pulli toteaa, että biojäte on paras kipata astiasta suoraan kompostoriin.

– Biojätepussia ei saa käyttää kompostoreissa, sillä se ei maadu ollenkaan. Niin ikään sellaiset pienet jutut kuten banaanin kuoressa oleva liimamerkki tai teepussin metalliniitti eivät muutu mullaksi. Kahvinpurut käytän kasvien lannoitteena.

Aholan mukaan nesteiden, kuten ruokaöljyn pistämistä kompostoriin tulisi välttää.

– Esimerkiksi keitettäessä mehua mehumaijalla, on hyvä valuttaa siitä jäävästä marjamassasta nesteet pois ennen kuin sen laittaa kompostoriin, hän vinkkaa. Pikakompostoriin voidaan laittaa vain kaksi mehumaijallista per päivä.

Kompostoinnissa tarvittavaa seosainetta saa puutarhamyymälöistä. Niin ikään huussikuivike tai kuorikate ajaa saman asian. Sen sijaan sahanpuru ei sovellu, koska se aiheuttaa ammoniakkia.

– Kuorikatetta voi tehdä myös itse puiden oksista. Puiden oksat pienitään oksasilppurissa, ja jos oikein hyvää haluaa, niin mukaan laitetaan kuusen oksaa. Kuorisilppuun ei kuitenkaan saisi käyttää kaikkia puulajeja. Kiellettyjen listalla ovat muun muassa terijoensalava, hopealehti, poppeli, lehmus, haapa, tuoksuvatukka ja paju, Marko Ahola luettelee.

Ilmausaukot kepeillä ennen tyhjennystä

Kun melkein täynnä olevaa lämpökompostoria on aika tyhjentää, tehdään kompostiin ilmausaukot sauvalla tai tavallisella kepillä. Reiät tehdään ylhäältä alaspäin neljään eri kohtaan, minkä jälkeen suljetaan kansi, ja tyhjennys tapahtuu seuraavana päivänä.

– Tuossa ajassa lierot ja muut pikku elukat ehtivät tulla pintaan. Maatunut kerros tyhjennetään alhaalla olevasta luukusta. Muista, että vain valmis multa poistetaan kompostorista, ei hajoamaton, jossa näkyy leivät, sun muut ruoka-aineet.

Maija Pulli kertoo tyhjentävänsä lämpökompostoria vähintään pari kertaa vuodessa: syksyllä ja keväällä.

Aholalla on ollut puutarhassaan kaksi omatekemää lämpökompostoria, joiden tyhjennys oli yläkautta.

– Täytin ensin toisen kompostorin, jonne laitoin kaikki kotitalousjätteet ja lähes kaiken puutarhajätteen. Kompostorin täytyttyä laitoin päälle noin 20 senttiä kuorikatetta ja suljin kannen vuodeksi. Kompostin huilattua näin vuoden päivät, oli aika avata kansi ja tehdä ilmausaukot. Vuorokauden kuluttua tyhjensin kompostin yläkautta. Sillä aikaa, kun toinen kompostori oli levossa, täytin toista kompostoria.

Aholan kokemuksen mukaan itse tehty kompostori toimii yhtä hyvin kuin valmis kompostori. Kompostoria rakentaessa on huolehdittava riittävästä eristyksestä, ilma-aukoista ja verkotuksesta, että haittaeläimet eivät pääse juhlimaan. Kompostorissa tulee myös olla tiivis kansi.

Ahola toteaa, että kompostorin toimivuuden voi todeta ilman mittareita. Komposti nimittäin hohkaa lämmintä, kun kaikki on kunnossa. Hyvin toimivan kompostin lämpötila on 40–50 astetta.

Kompostoria hankkiessa Marko Ahola neuvoo olemaan tarkkana, että se on tarkoitukseensa sopiva ja lämpöeristetty, koska prosessi ei muuten toimi. Uuden kompostorin pohjalle on hyvä laittaa esimerkiksi kariketta ennen kuin sitä alkaa täyttää.

kompostointiPintapöyhäisy ja seosaine auttavat

Kompostoitumista on hyvä tarkkailla, ja pieni pintapöyhäisy silloin tällöin tekee hyvää.

– Jos kompostorin pinnalle ilmestyy kärpäsentoukkia tai matoja, on paras konsti siirtää nämä käsin kääntämällä tai pienellä lapiolla kompostorin sisäosaan ja peittää seosaineella. Isoa lapiota tai talikkoa ei saa käyttää, niitä tarvitaan vasta kompostoria tyhjennettäessä.

– Jos kompostiin tulee hajua, on komposti liian tiivis ja märkä. Silloin on hyvä lisätä seosainetta ja sekoittaa. Ammoniakin haju puolestaan kertoo siitä, että kompostorissa on liikaa typpipitoista ainetta, esimerkiksi sinne on laitettu sahanpurua. Seosaine ja huolellinen sekoitus saavat hajun katoamaan.

Jos komposti ei kuumene, on paikallaan säätää kompostorin ilmanottoaukkoja. Kuivalta tuntuvaa kompostia voi kosteuttaa haalealla vedellä. Kylmää tai kuumaa vettä ei saa käyttää.

Kompostoinnista puhuttaessa mainitaan usein heräte, jolla kompostoitumiseen pannaan vauhtia. Sitä ei Aholan mukaan kuitenkaan välttämättä tarvita, eli ilmankin pärjää.

Vaikka kompostoriin voi panna liki kaikki biojätteet, ei se ole oikea osoite kasvitautien saastuttamille juureksille ja mullalle. Näitä ovat esimerkiksi peruna-angeroisen saastuttamat mukulat ja multa, kaalikärpäsen, sipulikärpäsen, porkkanakärpäsen vioittamat juurakot ja sipulit sekä juureskellarin jätteet, joissa on kasvitautia, kuten pahkahome, möhöjuuri tai harmaahome. Myöskään vieraslajeiksi luokiteltuja kasveja tai niiden osia ei saa laittaa kompostoriin.

Huom! älä laita haittakasveja kompostoriin, jotta ne eivät pääse leviämään.

Jäätyminen ei haittaa lainkaan

Kompostin jäätyminen talvella ei haittaa, vaan se saakin jäätyä, Marko Ahola rauhoittelee. Kevään koittaessa voi kantta hiukan avata, että prosessi käynnistyy. Yksi konsti on lämmittää saunan pesässä kiviä ja panna ne toviksi kompostoriin. Kiviä ei saa enää sen jälkeen käyttää saunassa. Saman asian hoitaa myös kuumavesipullo, kunhan muistaa, että sitä ei saa jättää kompostoriin.

Maija Pulli sanoo oman kompostorinsa sijaitsevan paikassa, jonne aurinko paistaa sopivasti, joten yleensä muita keinoja ei tarvita.

– Moni laittaa keväällä kompostiin herätettä. Sen kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei kompostille käy kuin huippu-urheilijalle ja mene ylikierroksille, Ahola opastaa.

Kompostori on hyvä sijoittaa paikkaan, jossa se saa aurinkoa, eli autotalliin tai talon viimeiseen nurkkaan sitä ei kannata laittaa. Toisaalta on vältettävä liian paahteista paikkaa.

Lisäksi on hyvä tiedostaa, että kompostorin pohjalla olevista rei’istä valuu suotonestettä maahan. Näin ollen hiekkapohjainen maa tai nurmikko on parempi kuin asfaltti.

Kompostimullan sekaan tavallista multaa

Kompostimultaa Maija Pulli ei käytä sellaisenaan, vaan laimentaa sen tavallisella mullalla, kuten pitääkin. Marko Ahola kertoo seuranneensa peräti kauhistuneena puutarhaohjelmia, joissa kompostin sisältö levitetään suoraan kasveille.

Kompostimultaa Maija Pulli käyttää niin perennoille, pensaille kuin puillekin sekä kasvihuoneviljelyksille. Luonnonmukaisella lannoitteella kaikki kasvavat hyvin. Puutarhassa on muun muassa päärynä- ja kirsikkapuita, jasmike- ja magnoliapensaita, pioneja sekä hevoskastanja. Kasvihuoneessa kasvavat komeasti muun muassa tomaatit. Pikakompostorin lisäksi puutarhassa on komposti puutarhajätteelle, josta syntyy myös hyvää multaa.

Huomioi kompostoinnissa!

  • Laita kompostoriin vain kompostoituvaa jätettä.
  • Biojätteen kompostorin tulee olla suljettu ja ilmastoitu. Ympärivuotista kompostointia varten tarvitaan lämpöeristetty kompostori.
  • Ilmoitus biojätteen kompostoinnista on jätettävä jätelautakunnalle viimeistään 28.2.2023. Ilmoitus on voimassa 5 v kerrallaan.

Jätehuoltoviranomaiselle on ilmoitettava vähintään kahden kuukauden sisällä biojätteen kompostoinnin aloittamisesta. Myös kompostoinnin loppumisesta on tehtävä ilmoitus samassa ajassa.

Lue artikkeli kompostoinnista talvella

 

Lue lisää ohjeita kompostointiin