Valtakunnallisessa Rakasta joka murua -kampanjassa halutaan edistää biojätteen hyötykäyttöä kannustamalla suomalaisia lajittelemaan biojätteet nykyistä aktiivisemmin.
Lakeuden Etappi on myös mukana kampanjassa. Etapin alueella biojätteen lajittelu on ollut valtakunnallista keskitasoa hieman parempi, mutta parantamisen varaakin on.
Mahdollisuus lajitella biojätteet erikseen laajenee kiinteistöillä uuden jätelain myötä lähivuosina: lajittelun piiriin tulee jopa 800 000 uutta suomalaista. Tämä on tarpeen, koska Suomi on jäljessä jätteen kierrätystavoitteista. Yhtenä tärkeimmistä pidetään juuri biojätteen saamista hyötykäyttöön ja pois kodin poltettavan jätteen seasta.
Biojätteen osuus poltettavasta jätteestä on tasaisesti laskenut, mutta sen toivotaan laskevan edelleen.
Suomen Kiertovoima ry KIVOn mukaan kaikki asukkaat eivät lajittele biojätettä edes niillä kiinteistöillä, joilla biojäteastia löytyy pihasta. Biojätteestä päätyy jopa 35 prosenttia poltettavaan jätteeseen siis niilläkin kiinteistöillä, joilla erilliskeräys on järjestettynä.
Syytä kampanjointiin siis löytyy. Lakeuden Etapin alueella biojätteen lajittelu on ollut hieman keskimääräistä paremmalla tasolla, poltettavan jätteen joukossa oli
viimeisimmän tutkimuksen mukaan biojätettä 31 prosenttia. Biojätteen osuus poltettavasta jätteestä on tasaisesti laskenut, mutta parantamisen varaa on silti edelleen.
Tietoa ja vinkkejä — miten tehdä lajittelu helpoksi!
Kampanjan takana ovat Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriö. Mukana ovat Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 31 kuntien jätelaitosta. Yhteisvoimin pyritään nyt kiinnittämään huomiota biojätteen tehokkaampaan lajitteluun jakamalla tietoa biojätteestä ja sen hyötykäytöstä. Pientalojen asukkaita kannustetaan kompostoimaan itse biojätteet.
Lajittelumotivaation nostamiseksi jaetaan arkea helpottavia vinkkejä sosiaalisessa mediassa ja muilla kanavilla.
Erilliskerätty biojäte päätyy hyötykäyttöön
Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa. Siitä tuotetaan maanparannusainetta ja multaa sekä biopolttoainetta. Kuitenkin poltettavan jätteen astiaan päätyy vielä enemmän biojätettä: yli 300 miljoonaa kiloa joka vuosi. Tämä poltetaan turhaan jätevoimaloissa, koska biojätteelle on olemassa omat käsittelylaitoksensa.
Etappi käsittelee erilliskerätyn biojätteen omassa biokaasulaitoksessaan, jossa siitä tuotetaan yhdessä puhdistamolietteen kanssa biokaasua ja Ranu maanparannusraetta. Biokaasu käytetään biokaasulaitoksen energiana.
– Tämä on kierrätystä parhaimmillaan, kun raaka-aineet saadaan tehokkaasti kiertoon. Jätelain mukaisesti tärkeysjärjestyksessä ensisijaista on raaka-aineiden
kierrättäminen, vasta toissijaisena tulee energiana hyödyntäminen, toteaakin Etapin toimitusjohtaja Pekka Kontio.
”Veden polttaminen ei ole järkevää”
Kun biojätteen laittaa kodin poltettavan jätteen astiaan, päätyy se siitä muun roskapussin sisällön kanssa jätevoimalaan.
Etapin toimialueella jätevoimala otettiin käyttöön jo vuonna 2012, jolloin Pohjalaisjäteyhtiöiden omistama Westenergyn jätevoimala valmistui. Biojäte on siellä kuitenkin kutsumaton kuokkavieras, sillä poltettavan jätteen lämpöarvo on heikompi, jos sen seassa on biojätettä.
– Biojäte on suurimmaksi osaksi vettä. Veden polttamisessa ei ole energian tuotannossa oikein järjen häivää. Biojäte siis heikentää laitoksen tehokkuutta tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi biojäte sisältää paljon suolaa. Suola muuttuu palaessaan suolahapoksi, mikä aiheuttaa laitoksessa korroosiota eli ruostumista, valottaa jätevoimala Westenergyn toimitusjohtaja Olli Alhoniemi.
TIESITKÖ TÄMÄN BIOJÄTTEESTÄ?
- Suomalaiset lajittelevat biojätettä erilliskeräykseen vuosittain 275 miljoonaa kiloa.
- Etapin toimialueella kotitalouksilta ja kuntien kiinteistöiltä kerätään biojätettä noin 3 miljoonaa kiloa vuosittain.
- Biojätettä kerätään Etapin toimialueella 21,8 kg/ asukas
- Biokaasulaitoksessa biojätteestä valmistetaan yhdessä puhdistamolietteiden kanssa Ranumaanparannusraetta, joka on laatusertifioitu ravinne niin kukkapenkkiin kuin pelloille. Kierrätyslannoite Ranu korvaa kemiallisia lannoitteita ja se on tutkittu ja turvallinen.
RAKASTA JOKA MURUA -KAMPANJA
• Kampanja on käynnistetty ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta. Mukana ovat lisäksi Suomen Kiertovoima, Kuntaliitto sekä 31 kuntien jätelaitosta.
• Tavoitteena on vähentää syntyvän biojätteen määrää, kannustaa biojätteen lajitteluun entistä aktiivisemmin ja sitä kautta vähentää biojätteen määrää poltettavan jätteen joukossa.
• Kampanjan suojelijana on presidentti Sauli Niinistö.
• Kampanja on käynnistynyt syksyllä 2020 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun asti
