Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja Suomessa on yli 400. Lakeuden Etapilla on toimialueellaan 11 jäteasemaa, jotka kaikki ovat vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja.
Lääkejätteet apteekkiin
Lääkejätteiden sekä elohopeakuumemittareiden palautuspaikkoja ovat apteekit. Yli 800 apteekissa eri puolilla Suomea vastaanotetaankin vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä.
Etappi huolehtii toimialueellaan kotien lääkejätteiden käsittelystä ja kustannuksista, niin että niiden palautus on kuntalaisille maksutonta.
Paristot kauppaan tai jäteasemalle
Paristot ja pienakut voivat pieninä tuntua harmittomilta, mutta niidenkin saaminen talteen säilyttää kiertotaloudessa tärkeitä materiaaleja ja korjaa ympäristölle haitalliset aineet talteen.
Suomessa on yli 13 000 paristojen ja pienakkujen vastaanottopaikkaa. Monen lähikaupan tuulikaapista löytyykin punamusta paristojen keräyslaatikko. Oikosulku- ja palovaaran välttämiseksi paristojen navat on hyvä teipata ja etenkin litiumakkujen navat suojata.
Myös lyijyakkujen arvokkaat raaka-aineet on hyvä saada kiertoon sekä niiden vaaralliset aineet turvallisesti talteen. Lyijyakuilla on 1 300 vastaanottopaikkaa eri puolilla Suomea.
Vaarallisen jätteen vastaanotto maksutonta
Vaarallisen jätteen vastaanotto on kotitalouksille maksutonta. Maksutta vastaanotettavan vaarallisen jätteen määrää on kuitenkin rajoitettu. Käytäntö on hyvä varmistaa lajitteluohjeista aina ennen jäteasemalla asiointia.
Katso lisää: Vaarallinenjate.fi
Miten paristot kierrätetään?
Käytetyt paristot viedään kierrätykseen keräyspisteisiin, kauppaan tai jäteasemalle, josta ne jatkavat matkaa Paristokierrätyksen eli Recserin käsiin ja kohti käsittelyä.
Kysyimme Recserin toimitusjohtaja Helena Castrénilta, mitä paristoille tapahtuu ja mihin ne päätyvät. Paristoista saadaan kierrätettävät materiaalit talteen ja uusiokäyttöön, kun ne palautetaan kierrätyspisteisiin.
- Mitä paristoille ja akuille tapahtuu sen jälkeen, kun ne on viety keräyspisteeseen?
Keräyspisteistä kautta Suomen kaikki paristot viedään Akkuserin käsittelylaitokselle Nivalaan, jossa ne lajitellaan eri laatuihin. Lajittelun jälkeen paristoille ja akuille on kullekin laadulle omat kierrätysprosessinsa. Osa käsitellään Suomessa, osa viedään ulkomaille jatkokäsittelyyn. Paristoista irti saatu metalli jatkaa elämäänsä raaka-aineena ja palaa markkinoille metallia sisältävissä tuotteissa. - Minkälaisia paristoja ja akkuja kierrätykseen palautetaan?
Alkaliparistoja tulee keräykseen eniten, mutta myös litiumparistojen määrä lisääntyy, koska niille on tullut käyttökohteita lisää. Isot litiumakut eivät kuulu Recserille eikä Akkukierrätykselle vaan ne tulee palauttaa maahantuojalle. - Miksi on erityisen tärkeää, että paristot ja akut kierrätetään eikä laiteta kodin jäteastiaan?
Vaaralliset aineet ja tietyt materiaalit aiheuttavat vaaraa ympäristössä. Siitä syystä ne pitää saada pois vääristä paikoista. Mutta myös paristojen sisältämien materiaalien saaminen kiertoon on tärkeä asia. - Minkälaisia raaka-aineita paristoista ja akuista saadaan talteen?
Paristot sisältävät metalleja, pääasiassa rautaa, kuparia, nikkeliä, kobolttia ja sinkkiä, jotka voidaan kierrättää uudestaan. Elohopeaa ja kadmiumia sisältävät paristot taas pitää saada pois kierrosta vaaraominaisuuksiensa takia. Niitäkin on vielä käytössä. Litium voi aiheuttaa tulipalon väärin käsiteltynä ja esimerkiksi joutuessaan jätevoimalan polttoprosessiin. - Monesti herättää ihmetystä neuvo, että paristojen navat pitää teipata ennen kierrätykseen viemistä, miksi näin on?
Käytöstä poistettu paristo voi sisältää vielä sähkövarausta, jonka vuoksi ne voivat mennä oikosulkuun ja kuumentua. Teippaamattomat paristot voivat sytyttää tulipalon, jos napojen väliin joutuu esimerkiksi sähköä johtava metallipinta tai ne ylikuumentuvat keräyslaatikossa. Kun teippaa navat, eivät ne pääse aiheuttamaan vaaraa. - Paristokierrätyksestä vastaava Recser on niin sanottu tuottajayhteisö. Mitä tämä tarkoittaa?
Jätelain mukaan tuottajan on järjestettävä Suomen markkinoille saattamiensa paristojen ja akkujen jätehuolto. Jotta jokaisen maahantuojan ei tarvitsisi järjestää omaa keräystä paristoille on perustettu tuottajayhteisö Recser, joka on järjestänyt keräyksen esimerkiksi kauppoihin ja jäteasemille tuottajien puolesta.
Faktaa paristoista
Suomalaiset vievät kierrätykseen paristoja ja akkuja vuosittain
1,5 milj. kg
Paristoista ja pienakuista kerätään talteen
46 %
Suomessa kierrätetyistä akuista ja paristoista on alkaliparistoja
80 %
paristojen ja akkujen materiaaleista kierrätetään uusioraaka-aineiksi yli
50 %
Paristojen uusi elämä
- Alkalimurskasta erotetaan magneettinen rauta, joka jalostetaan Suomessa muun muassa rakennustarvikkeiden, autojen ja työkalujen uusioraaka-aineeksi.
- Alkalimurskasta jäljelle jäävä massa toimitetaan sinkkisulatolle, jossa massan sisältämä sinkki voidaan kierrättää muun muassa rakennus-, auto- ja lääketeollisuuden käyttöön.
- Sinkistä ja mangaanista valmistetaan ravinnetuotteita maanviljelyyn.
- Litiumparistot päätyvät vaarallisille jätteille suunniteltuun korkealämpökäsittelyyn Fortumille Riihimäelle.
- Kobolttipitoiset kännyköissä ja kannettavissa tietokoneissa käytetyt litiumakut käsitellään kaksivaiheisessa murskausprosessissa, joka mahdollistaa palo- ja räjähdysherkkien paristojen turvallisen käsittelyn.
Lue lisää: www.paristokierratys.fi/nain-kierratat/paristoperhe
Lyijyakuista lähes kaikki materiaali päätyy uusiokäyttöön
Suomalaiset osaavat kierrättää lyijyakkuja enenevässä määrin. Tämä näkyy keräykseen toimitettujen akkujen määrän tasaisena kasvuna.
Viime vuonna saatiin talteen 18 000 tonnia käytöstä poistettuja lyijyakkuja. Näin kertoo Akkukierrätys Pb Oy:n toimitusjohtaja Lauri Nylander.
– Markkinoille tulee uusia akkuja vuodessa 19 500, joten siihen nähden keräysaste on merkittävä, Nylander toteaa.
Tunnetuin akku kuluttajille on auton käynnistysakku. Lyijyakkuja kuitenkin käytetään Nylanderin mukaan useissa käyttökohteissa, esimerkiksi varavoima-akkuina matkapuhelinmastoissa ja sähkökäyttöisissä trukeissa.
Keräys- ja kierrätysasteet korkeat
Keräykseen viedyt akut toimitetaan loppukäsittelylaitokseen Raumalle, Viroon ja Ruotsiin. Laitoksissa akut murskataan, niistä poistetaan akkuhapot, erotellaan muovit ja lyijy. Nylanderin mukaan kaikki tapahtuu suljetussa järjestelmässä niin, että mitään ei pääse luontoon. Akkuhapot neutralisoidaan, jolloin niistä tulee vettä ja suoloja.
Lyijyakkujen keräys- ja kierrätysasteet ovat Nylanderin mukaan korkeat ja materiaali menee lähes kokonaisuudessaan uusiokäyttöön.
– Kaikki materiaalit voidaan käyttää uudelleen. Lyijystä käytetään uudelleen 95 prosenttia ja koko akusta 85 prosenttia. Esimerkiksi muoveista syntyy uusia akkukoteloita, Nylander havainnollistaa.
Vie jäteasemalle
Lyijyakkujen kierrätys on lainsäädännön mukaisesti niiden tuottajan vastuulla, mikä tarkoittaa sitä, että akkujen valmistajat, maahantuojat ja myyjät vastaavat niiden keräyksestä ja kierrätyksestä.
Tuottajayhteisö Akkukierrätys Pb on järjestänyt koko maahan lyijyakkujen keräyspisteitä yhteensä 800. Lakeuden Etapin toimialueella jäteasemat ovat lyijyakkujen keräyspisteitä, lisäksi jotkut yksityiset toimijat ja akkuliikkeet ottavat niitä vastaan.
Kaikkea ei pidä kierrättää itse
On hyvä olla aktiivinen lajittelija ja kierrättäjä. Kaikkea ei kuitenkaan pidä kierrättää itse, kuten esimerkkivideoista näkyy. Käy katsomassa!
