Ähtärin Leppävuoren alueen biojätekimppa on pitänyt yhtä yli kymmenen vuotta. Tuona aikana taloudet ovat säästäneet jätemaksuissa satoja euroja. Kimppalaisille on tärkeää myös ekologisuus, koska biojätteen ravinteet saadaan kierrättämällä takaisin kiertoon.
Kävimme kysymässä biojätekimpan kuulumisia siinä mukana olevilta Laura Viljakaiselta, Tuula Haukkasalolta ja Seija Kanervistolta.
Biojätekimpan aloitteentekijänä syksyllä 2010 oli omakotialueelle hiljattain muuttanut Laura Viljakainen. Hän kiersi pienten poikiensa kanssa ovelta ovelle kyselemässä kiinnostusta lähteä mukaan biojätekimppaan. Samalla tuli tutustuttua uusiin naapureihin.
– Olin itse jopa yllättänyt, kuinka hyvin ehdotukseni otettiin vastaan. Mukaan lähti saman tien 15 taloutta, jonka olin silloin laskenut enimmäismääräksi, Laura taustoittaa.
Ideansa tueksi hän esitti laskelmat jätekulujen pienenemisestä. Nämä ovat pitäneet hyvin paikkansa. Biojätekimpan täytettyä kymmenen vuotta Laura Viljakainen laski, kuinka paljon sen ansiosta on vuosien kuluessa syntynyt säästöä, kun poltettavan jätteen astian tyhjennysväli saatiin pidennettyä kahdesta viikosta neljään viikkoon. Lisäksi moni saattoi pienentää astiakokoa, kun biojäte ei ollut sitä täyttämässä.
– Jos talouden käytössä on ollut pienin eli 140 litran poltettavan jätteen astia, on säästö kymmenessä vuodessa 420 euroa. Astian ollessa 240 litraa on säästöä tullut 650 euroa. Ja jos biojätekimppa mahdollisti 240 litran astian vaihtamisen pienempään 140 litran astiaan, niin säästöä on kertynyt 900 euroa, Laura kertaa lukuja kymmenen vuoden ajalta.
Biojäteastia on yhteinen ilo
Biojätekimpan pioneerit Laura Viljakainen ja Tuula Haukkasalo ovat tyytyväisiä, että aikoinaan ryhtyivät tuumasta toimeen ja saivat myös naapurit innostumaan hankkeesta. Yksi kimpan perustamisesta lähtien mukana olleista on Seija Kanervisto, joka asuu lähellä biojäteastian sijoituspaikkaa Mäntykujan päässä.
– Kaikki on toiminut hyvin. Minusta on hieno asia, että voin viedä biojätteen sille tarkoitettuun keräysastiaan. Tämä kaikki on pois poltettavan jätteen astiasta. Vaikka biojäteastia sijaitsee lähellä kotiamme, ei siitä ole mitään haittaa eikä tule hajua, Seija kertoo.
Biojäteastia käydään tyhjentämässä kerran viikossa. Biojätekimppaan olisi tulossa enemmänkin liittyjiä, mutta 240-litraisen astian koko ei anna myöten varsinkaan talvella, kun jäätyessä jää välillä vähän ilmakoloja tai vastaavia tyhjiä koloja, vaikka varsinaista ruokahävikkiä on äärimmäisen harvoin. Kimpassa on 16 taloutta Vallitieltä, Kuusikujalta, Pajukujalta ja Mäntykujalta.
Biojätekimpan laskutuksessa tapahtui kolmisen vuotta sitten tervetullut muutos.
– Etappi laskuttaa nyt jokaista kimppalaista suoraan, joten laskut eivät kulje enää kimppaisännän kautta. Tämä on oikein hyvä järjestelmä ja säästää minulta laskutuksen vaivan, vaikka se ei suuri ollutkaan, Tuula toteaa.
Hän huolehti aikaisemmin biojätekimpan rahaliikenteestä. Tämä tarkoitti, että Etappi lähetti biojäteastian tyhjennyslaskut kimppaisäntänä toimineelle Haukkasalolle ja hän laskutti kimppalaisilta näiden osuuden noin kerran vuodessa.
Jätehuollolle kiitosta
Laura Viljakainen, Tuula Haukkasalo ja Seija Kanervisto toteavat, että ilman biojätteen keräystä ei osaisi enää ollakaan.
– Kaikki ovat sanoneet, että tämä on tosi hyvä juttu.
Toimiva jätehuolto saa heiltä muutenkin kiitosta.
– Aikaisemmin oli toivomuksena saada muovipakkausten kierrätys kuntoon myös Ähtärissä. Nyt se on tuottajavastuun alla ja keräysastioita on monessa paikassa. Myös Ähtärin jäteasemalla otetaan vastaan muovijätteet.
Laura, Tuula ja Seija ovat innokkaita lajittelijoita. Kotona on oma paikkansa biojätteen lisäksi niin muoville, kartongille, metallille, lasille kuin paperillekin. Kaikki mahdollinen menee kiertoon, joten poltettavaa jätettä tulee tosi vähän.Lisäksi varastoon kerätään jäteasemalle kuuluvat jätteet ja viedään sinne aika ajoin.
– Lajittelu sujuu niin luontevasti, ettei sitä tarvitse edes miettiä. Kierrätyksestä tulee hyvä mieli, he toteavat.
Yhteinen poltettavan jätteen astia
Biojätekimppa on poikinut alueelle myös poltettavan jätteen jätekimpan, jossa on mukana kolme taloutta. Tämä otettiin käyttöön hetimiten, kun muovipakkausten keräys alkoi.
– Poltettavaa jätettä syntyy tavattoman vähän lajittelun ja biojätekeräyksen vuoksi. Kun meillä oli oma poltettavan jätteen astia, sinne kertyi pohjalletyhjennyspäiväksi enää muutama pikku pussi, Tuula Haukkasalo ja Laura Viljakainen kertovat.
Tuula kertoo ajatuksena olleen, että aikaisemmin käytössä olleen 240 litran astian tyhjennysväli olisi voitu pidentää kahdeksaan viikkoon. Kun tämä ei onnistunut taajama-alueella, hankittiin pienin mahdollinen eli 140-litrainen astia.
Naapurin liittymässä sijaitseva poltettavan jätteen astia käydään tyhjentämässä neljän viikon välein. Kukin vie ennen tyhjennyspäivää astiaan poltettavan jätteen. Tätä tulee tosi vähän ja Laura laskee, että heidän nelihenkisessä perheessään poltettavaa jätettä kertyy puoli leipäpussia viikossa.
Tuula pitää jätekimppaa vaivattomana etenkin, kun kenenkään ei tarvitse hoitaa laskutusta, vaan Etapilta menevät laskut kimppalaisille. Kun omaa jäteastiaa ei ole, on jokaisella pudonnut poltettavan jätteen jätemaksut kolmannekseen aikaisempaan verrattuna.
Poltettavan jätteen kimppa-astia on herättänyt kiinnostusta, ja alueelle on todennäköisesti perusteilla ainakin yksi jätekimppa lisää.
