Lue korjaajien tarinat

Korjaa.se -palvelun korjausyrittäjät ja käsityöläiset kertovat työstään ja siitä, miksi käytettyä kannattaa korjata. Esimerkiksi Kellotohtori tohtoroi kelloja. Tarinansa kertovat myös Ompelimo Unique Style, Verhoomo ja Kehystys MerjaKas, Suutari Esa Saukko, SporttiKorneri ja Huoltoliike P & L Laitinen.

Kellotohtori Vesa Pihlajamäki esittelee tohtorinlaukustaan Zenith-merkkistä hopeakuorista taskukelloa 1930-luvulta.

Kellotohtorin diagnoosi: ”Kelloa ei kannata hylätä – se kestää aikaa”

Kello kestää hyvin aikaa. Tämä pitää paikkansa, sillä mekaaninen kello on aina korjattavissa – oli se minkä ikäinen tahansa.

– Toimimatonta kelloa ei kannata hylätä, koska sen voi kunnostaa. Vanhat kellot on tehty hyvistä materiaaleista, kuten messingistä ja pronssista, kellotohtori Vesa Pihlajamäki Kuortaneelta tietää vuosikymmenten kokemuksella.

Pihlajamäki tuntee ajannäyttäjät läpikotaisin korjattuaan niitä lähes koko ikänsä. Hän on kolmannen polven kellomaakari isoisän ja isän jalanjäljillä.

Kellotohtori-yrityksen Pihlajamäki perusti 1990-luvun puolessa välissä. Nimi viittaa tohtorinlaukkuun, joka hänellä oli mukana, kun hän kulki taloissa kunnostamassa kaappikelloja.

Vanhat kellot — Kellosepän laatikoissa on lukematon määrä vanhoja kelloja ja niiden osia.

Tänä päivänä asiakas tuo Kuortaneen Lentilässä sijaitsevaan liikkeeseen korjattavaksi yleensä ranne- tai seinäkellon. Kello on usein perintökello, joka halutaan kunnostaa seuraavalle sukupolvelle.

– Monet arvostavat vanhaa, mihin kannustaa vanhojen kellojen hyvä laatu. Kellot kaipaavat kuitenkin aika ajoin huoltoa ja korjausta, kuten seinä-, ranne- ja taskukellot.

Korjattava kello on usein perintökello, joka halutaan kunnostaa seuraavalle sukupolvelle.

Pihlajamäen työkaluista monet ovat peruja edellisiltä sukupolvilta tai itse tehtyjä. Hän esittelee 1930-luvulta olevaa tölkkisarjaa, jota käytetään puristettaessa rannekellon kiviä paikalleen.

Kellotohtori edustaa käsityöläisalaa, jonka taitajat ovat nykyisin vähissä.

– Alueen kellomiehet kokoontuivat aikoinaan Seinäjoen torille joka kuukauden ensimmäinen lauantai. Tänä päivänä paikalle ei taitaisi tulla montakaan kellomiestä, hän arvelee.

Ompelimo Unique Style korjaa ja muodistaa vaatteita

Naiset teettävät mittatilaustöitä, miehet korjauttavat lempifarkkujaan

Ompelimo Unique Stylen Anita Kuuru on ompelu- ja vaatetusalan moniosaaja Seinäjoella, joka korjaa, muokkaa, muodistaa ja tekee mittatilaustöitä. Myös nahkatyöt ja kodin tekstiilit kuuluvat toimenkuvaan. Viime aikoina uutena sesonkituotteena mukaan ovat tulleet kasvomaskit, joista halutaan teettämällä yksilöllisiä ja uniikkeja.

– Nyt huhtikuusta lähtien on maskeja tilattu säännöllisesti, hän toteaa.

Kuuru on yksi Korjaa.se -verkkopalvelun yrittäjistä, joka uskoo siihen, että korjaaminen ja näin vaatteiden eliniän pidentäminen on ekologinen teko. Vaihtuvaa pikamuotia ei hänen mielestään kannata tukea siitä syntyvän tekstiilijätteen takia, ja myöskään siitä syystä, että tiedossa on minkälaisissa oloissa halpavaateketjujen tehtaat toimivat.

– Jos vaate on rikki sen voi korjauttaa. Jos on tullut tehtyä vikaostoksia, tilattu netistä tai ostettu sovittamatta ja vaate vaan roikkuu kaapissa, niin sen voi viedä ompelijalle muokattavaksi, niin että se istuu omalle vartalolle. Näin se vaate saa lisää elinikää, Kuuru kannustaa.

Anita Kuuru on toiminut ompelualan yrittäjänä 12 vuotta ja työ on hänelle kutsumusammatti, jossa saa toteuttaa itseään. Palvelulle oli Seinäjoella iso kysyntä hänen aloittaessaan Unique Stylen. Paikkakunnalla oli Kuurun mukaan tuolloin lähinnä kotiompelimoita, joihin asiakkailla saattaa olla isompi kynnys mennä kuin liikkeeseen.

Kuuru toivoo, että Korjaa.se -palvelu saadaan ihmisten tietoisuuteen ja siten edistettyä korjaustoimintaa.

– Korjausompelu on todella suuri osa päivätyötäni, joten minusta on hyvä olla siinä mukana, hän toteaa.

Sportti Korneri yrittäjä Tomi Pitkäkangas

Sportti Korneri korjaa urheiluvälineet uuteen kuosiin

Tiesitkö, että käytetyn ja vaikka ihan rähjääntyneenkin urheiluvälineen pystyy korjaamaan käytännöllisesti katsoen, vaikka se olisi lähes alkutekijöissään? Näin on, kertoo yrittäjä Tomi Pitkäkangas Seinäjoen Sportti Kornerista.

– Me korjataan aivan kaikkea mitä jääkiekon ympärillä voi olla ja tehdään paljon muidenkin urheiluvälineiden ja esimerkiksi pyörien korjausta. Luistimista maalivahdin varusteisiin, vaihdetaan vaikka vetoketjuja kasseihin, ommellaan paitoja, kuvailee Pitkäkangas.

Pitkäkangas on yksi käsityötä ja pienyrittämistä pelkäämättömistä korjausyrittäjistä, jotka löytyvät nyt helposti Etapin kokoamina Korjaa.se/ Etelä-Pohjanmaa -verkkopalvelusta aina kun on tarvetta korjaajalle.

– Aivan loistava konseptihan tämä on, että kerätään yhteen yrittäjät, jotka suosivat korjaamista. Itse ainakin olen tosi innoissani ja uskon, että sieltä kautta on tullut jo useitakin kontakteja, Pitkäkangas tuumaa palvelusta.

Sportti Kornerissa myös myydään käytettyjä urheiluvälineitä uusien rinnalla. Kysyntää sellaisille löytyy runsaasti. Liikeideakin syntyi alun perin omista tarpeista.

Korjaajan tarina alkaa autotallista

Pitkäkankaan korjausyrittäjän ura alkoi vuonna 2015 omista käytännön kokemuksista, kun jälkikasvu pelasi jääkiekkoa ja piti miettiä, että mistä saisi kalliita varusteita halvemmalla. Tuolloin Pitkäkangas ryhtyi aluksi omassa autotallissaan Ilmajoella myymään käytettyjä varusteita ja tekemään pienimuotoisia korjauksia. Kysynnän myötä toiminta sitten pikkuhiljaa laajeni.

Asiakaskunnasta löytyy aikuisisia urheilun harrastajia, jotka eivät halua luopua rakkaista varusteistaan vaan mieluummin korjauttavat niitä, ja myös junioreiden vanhempia. Siinä kun säästää ison rahan korjauttaessaan vanhaa tai ostaessaan käytettyä.

Kuuntele Etappi-radio -podcastista yrittäjän haastattelu

Lempikengät kuntoon suutarin verstaalla

Onko kengästä mennyt vetoketju rikki, korkolappu kulunut tai sauma ratkennut? Kenkiä ei kuitenkaan tarvitse heittää pois, vaan ne voi viedä suutarille.

Suutari Esa Saukko Kurikasta kertoo, että moni asiakas haluaa kunnostaa vanhat kenkänsä, koska ne istuvat hyvin jalkaan ja vastaavia ei löydy kaupasta. Paras kenkä on suutarin mielestä nahkaa. Suutarin työt

– Se kestää maailmaa vastaan. Jos kenkä on tehty muusta materiaalista voi sitä olla hankala korjata. Tyypillisin jalkine, joka tuodaan suutarin verstaalle, on työkenkä.

– Vaikka työkengät ovat muuten kestäviä, täytyy vetoketju tai tarrakiinnitys aika ajoin uusia. Näin saadaan jatkettua kenkien käyttöikää.

Jos työkenkiä ei lasketa mukaan, on jalkineiden laatu Esa Saukon mukaan heikentynyt vuosien varrella.

– Kenkiä ei valmisteta enää käyttöä, vaan myyntiä varten, hän summaa.

Esa Saukko on perinteikkään käsityöläisammatin harjoittaja, joka on tehnyt suutarin töitä pian neljä vuosikymmentä. Oma liike hänellä on ollut Kurikassa vuodesta 1993 lähtien.

Kylmäsuutari, silinteri, putsi, prässi ja kissa ovat suutarin työkaluja ja -koneita. Lisäksi verstaassa on lukematon määrä muita, isompia ja pienempiä työkaluja.

Esa Saukon mukaan jalkineiden laatu on heikentynyt vuosien varrella. Kenkiä ei valmisteta enää käyttöä, vaan myyntiä varten.

Suutari pysyköön lestissään, on vanha sanonta. Tämän päivän työ on kuitenkin paljon muutakin kuin kenkien korjaamista. Suutari kunnostaa myös muita nahkatavaroita ja laukkuja, teroittaa saksia, tekee avaimia ja pitää myymälää, jossa on tarjolla muun muassa kenkiin liittyviä tarvikkeita.

Nuhjaantuneelle huonekalulle ilmeen kirkastus verhoomossa

Merja Hopiavuoren mukaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia kunnostamaan vanhaa sen sijaan, että hankittaisiin uutta. Perinteinen puurunkoinen huonekalu onkin kestävä ja korjattava.

Vanha huonekalu saa verhoojan käsissä uuden elämän. Nuhjaantuneen kalusteen ilme kirkastuu, kun se verhoillaan tyylikkään harmaalla tai pirteän keltaisella kankaalla. Verhoomo ja Kehystys MerjaKas verhoilee perinteisiä ja moderneja huonekaluja Lapualla.

– Yksi suosituimmista verhoilukohteista on k-tuoli, jota valmistettiin paljon 40- ja 50-luvuilla, verhooja Merja Hopiavuori kertoo.

Perinteisen kalusteen verhoilu on monivaiheinen työ verrattuna nykyaikaiseen vaahtomuovipehmusteiseen huonekaluun.

– Ensin puretaan vanha verhoilu ja katsotaan mitä huonekalu pitää sisällään. Tarvittaessa vaihdetaan istuinosan pystyjouset ja sidotaan sekä valmistetaan niin kutsuttu kakku. Tämä tarkoittaa istuinosan pehmustetta, jossa juuttikankaiden välissä on täyte, esimerkiksi jouhta ja lastuvillaa. Vanhan tuolin selkänojassa on yleensä vanupehmuste ja joissakin malleissa myös jouset.

Verhoilukankaan asiakas valitsee oman mieltymyksensä mukaan. Hän hankkii sen joko itse tai tilaa verhoomossa olevien kangasnäytteiden perusteella.

– Kuosi- ja värivaihtoehtoja on useita. Paljon käytetään hillittyä harmaata, josta on tarjolla monia sävyjä. Nykyisin myös kirkkaat värit nostavat suosiotaan.

Merja Hopiavuoren mukaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia kunnostamaan vanhaa sen sijaan, että hankittaisiin uutta. Hänen mielestään se kannattaa, sillä perinteisen huonekalun puusta valmistettu runko on aikanaan hyvin tehty ja kestää sukupolvelta toiselle.

verhoilu

Kodinkoneelle korjaamalla lisää käyttöikää

Rikki menneestä kodinkoneesta on monesti mahdollista saada vielä käyttökelpoinen laite. Kodinkonekorjaaja Petteri Laitinen on työssään huomannut, että tämä usein unohtuu.

– Kertakäyttökulttuurin mukaisesti hajonnut kone viedään kierrätykseen ja tilalle hankitaan äkkiä uusi. Näin ei tarvitsisi olla, sillä kodinkone on useimmiten korjattavissa. Se kannattaa etenkin, jos kone on muuten laadukas.

Seinäjoen Hyllykalliolla sijaitseva Huoltoliike P & L Laitinen on toiminut neljä vuosikymmentä. Liikkeen perustivat Petteri Laitisen vanhemmat, ja he ovat edelleen mukana toiminnassa.

– Aikaisemmin oli pikemmin sääntö kuin poikkeus, että rikki mennyt kone korjattiin, kuten mainoslauseessammekin kuului: ”partakoneesta pakastimeen”. Nykyisin tilanne on päinvastoin, kaikkia koneita ei edes kannata korjata.

Petteri Laitinen on koulutukseltaan tietotekniikan mekaanikko, ja kodinkoneasentajakurssin hän kävi 90-luvulla. Laitinen toteaa edustavansa katoavaa kansanperinnettä, sillä alan taitajia on aikaisempaa vähemmän.

Valtaosa Laitisen töistä tulee nykyisin takuuhuollon kautta liikkeen hoitaessa tiettyjen merkkien takuuhuollon. Asiakaskuntaan kuuluu silti edelleen heitä, jotka haluavat kunnostaa hyvin palvelleen koneen, vaikka sen takuuaika on mennyt. Esimerkkinä Laitinen mainitsee, että hän korjasi hiljattain yli 30 vuotta vanhan imurin, josta asiakas ei halunnut vieläkään luopua.

Kun kodinkone lakkaa toimimasta, on vika tavallisesti termostaatissa, anturissa tai elektroniikkaohjauksessa, joka on ”koneen aivot”. Tätä täytyy harvoin uusia kokonaan, vaan esimerkiksi hakkuripiirin vaihto riittää piirikortille, ja kone herää eloon edullisemmalla hinnalla kuin mitä elektroniikan hinta olisi.

Vinkkejä kodinkoneen huoltamiseen

Petteri Laitinen muistuttaa, että jokainen voi itse vaikuttaa kodinkoneen toimivuuteen ja antaa muutaman vinkin.

Käyttäjän vastuulla on koneen puhdistaminen. Vesi ei kulje kunnolla likaisessa koneessa, mikä häiritsee anturien ja sensorien toimintaa, ja lopuksi kone hyytyy.
Astianpesukoneen sihti pitäisi putsata säännöllisesti ja tarkistaa myös sisäpuolelta, ettei likaa jää esimerkiksi luukun alatiivisteen ja pohjan väliin. Jätemylly ja tiskikone ovat kaksi täysin eri laitetta.
Pesukoneet on hyvä pyörittää aika ajoin maksimilämpötilalla. Monissa tiskikoneissa on puhdistusohjelmat, joita kannattaa hyödyntää.
Laitinen opastaa myös annostelemaan pesupulverin oikein. Nykyajan energiapihit koneet käyttävät vähemmän vettä kuin vanhat laitteet. Jos pesuainetta on liikaa, se ei huuhtoudu kunnolla, joten siitä ja pyykistä irronneesta liasta kertyy jäämiä koneeseen.
Kuivausrumpu tulisi puhdistaa imurilla säännöllisesti tiivisteiden välejä myöten sekä ilmahormi, ettei pölyä kerry vastukseen ja kompressoriin.
Varsinkin kesällä, erityisesti marja-aikaan jääkaappi ja pakastin joutuvat koville. Petteri Laitinen mainitsee, että tärkeää on huolehtia ilmankierrosta, jolle pitää olla tilaa koneen takana ja päällä. Kylmälaitteen takaseinän ritilä olisi hyvä puhdistaa edes kerran vuodessa.

Menikö tavara rikki? Älä heitä sitä pois, vaan korjauta se!

24.9.2020

Nykyajan trendinä ei ole enää kerskakulutus ja uuden ostaminen vaan päinvastoin, ekologinen asenne on tätä päivää. Edistääkseen kestävää kulutusta ja käytetyn korjaamista Etappi tarjoaa uuden Korjaa.se -verkkopalvelun, joka yhdistää korjattavat ja korjaajat. Vähennä siis jätettä ja etsi tuotteelle korjaaja palvelusta. Näin myös pienyrittäjä saa työtä.

Digitaalinen Etappi-aviisi säästää ympäristöä ja vähentää jätettä

24.9.2020

Tänä syksynä Etappi-aviisi ei kolahdakaan perinteiseen tapaan postiluukusta, vaan jätehuollon ajankohtaiset asiat voi lukea digitaalisessa muodossa verkossa tietokoneelta, tabletilta tai kännykästä. Lehden teemakin koskee jätteen vähentämistä, kestävää kuluttamista ja vanhan korjaamista.

Keneltä kysyn, kun jätehuoltoasia askarruttaa?

24.9.2020

Jätehuollon piirissä on monta toimijaa, joten ei ole mikään ihme, jos asiakkaita saattaa välillä askarruttaa, että kuka hoitaa mitäkin asiaa ja keneltä voisi kysyä? Kerromme tässä, mistä asioista mikäkin taho jätehuollon kentällä vastaa. Ja jos asia ei silti selviä, niin Lakeuden Etapista voi aina kysyä oikeaa osoitetta.